marjaleena tässä, kiitos hyvää

Eipä kauaa kestäny nekään sadekelit, parhaillaan nimittäin paistaa ilosesti aurinko. Itsehän pysyn sisätiloissa. Mikä on tämä tarve alottaa kirjottaminen pikkusella sääraportilla joka kerta? Perus small talk, että on ilmoja pidelly kun ei muuta jutunjuurta hädissään keksi. 

Hyvin menee mutta menkööt! Mulla oli erityisen mukava viikonloppu vaikken mitään erityisen erikoista tehnytkään. Sen varashälytinepisodin lisäksi sivistin itteäni YKlla opastetun kierroksen merkeissä, aika vaikuttava mesta, check check jos satutte Genevessä pyörimään, ja suuntasin myös Lausanneen paria aika ihanaa tyttöä tapaamaan, ja loppujenlopuks pari muuttukin muutamaks, sekä vietin mukavia hetkiä yhen suomalaisperheen kodissa (terkkuja ja kiitoksia vielä Anne jos satut tätä lukemaan) ja viimesenä muttei vähäisimpänä, ilokseni jouduin myöntämään että joskus ihmisestä saatu ensivaikutelma voi olla ihan vääränlainen! Tuosta viimesestä oon ehkä kaikista ilosin, se oli parasta tässä viikonlopussa. 

Tässäpä pala Lausannea! Reippaasti marssin heti ekana turisti-infoon ja sain mukaani kartan, jota en oikeestaan osannut lukea, mutta siitä huolimatta selvisin eksymättä. Musta on selvästi tulossa ihan ykkössuunnistaja, varokaa vaan! Enivei, Lausanne, Sveitsin San Francisco sentakia että täällä on vähintään yhtä paljon mäkiä. Hyvää reeniä himmailla näitä katuja ylös ja alas. Korkeelta on oikeesti mahtavat näkymät järvelle ja vuorille mutta sattu niin pilvinen päivä että oli turha haaveilla mistään maisemakuvauksista. Jättisuuren kirkon löysin kuitenki.

Kuvitelkaa tonne taustalle jylhät vuoret. Tai vaihtoehtosesti kuvitelkaa Katto Kassinen jonnekin katonnurkalle istumaan ja heiluttelemaan pikku kinttujaan. 

Mulla on hirveen hyvä ja kevyt mieli! Taas. Ehkä hypetän vähän liikaa tätä onnellisuutta mutta saa kai siitä kertoa jos on onni omana! On nää matkaystävät täällä vieraalla maalla vaan valtavan suuri voimavara, ekstrapisteitä jos tajusit sanan kaksinaismerkityksen. 

 Näppäränä tyttönä säädin jotain mun kameran asetuksia, ei mitään hajua että miten sen tein tai että miten saisin sen takasin normaaliks. Osa kuvista on tosi epäselviä ja sekös minua suuresti harmittaa ja sydämelleni käy.

Joo ja joo eilen viimeinkin sain itteni ilmotettua sinne maratonille! Countdown alkaa, 12 päivää jäljellä, hui. Mutta puolikashan mennään vaikka sillä suurella suomalaisella sisulla. Vaikka joskus oonkin epäillyt että löytyykö musta moista ollenkaan. Suapi nähä.

Ps.  Kieltäydyn kohta harjaamasta mun hiuksia ollenkaan. En käsitä tätä jatkuvaa hiustenlähtöä, melkeen itku pääsee kun suihkun jälkeen sukii tätä kuontaloa. Suunnittelin, että alan keräämään tätä irtotukkaa nippuun ja myyn mun kauniit haivenet hyvään hintaan jollekin kaljuraukalle. Kivaa olla hiirenhäntäpäinen tyttö kohta. Niin kerta.

Pps. Kuten huomata saattaa niin tänkertanen postaus oli vähän tällänen väkisin kokoonkyhätty, kun mun teki kauheesti mieli pikasesti kertoa jotain mun viikonlopusta mutta tuli hippanen kiire, töihinlähtö koittaa!

ppps. (miten monta peetä voi laittaa ilman että alkaa näyttämään tosi tyhmältä)
Kohteliaana ihmisenä ajattelin olla julkasematta kanssaolijoiden naamakuvia ilman lupaa, mutta ehkä jatkossa saan aikaseks kysyttyä asianomaisilta ennen postauksen alottamista että hei passaako että sun nassu vilahtaa mun blogissa.